CSI #108: Oh, wait!

by - 2/06/2014 08:36:00 AM

Hello! I had great time playing with this CSI case #108. First I had my doubts for the colors, but soon I found great papers for it, and let my hands do their job. I love that feeling while scrapbooking, that you don't have to think much, just do what you're feeling and see what comes up :)

Heippa! Oli ilo touhuta tämän CSI haasteen #108 kanssa. Minulla oli aluksi epäilykseni väripaletista, mutta löysin äkkiä oikeanlaiset paperit ja annoin kätteni tehdä työt. Rakastan sitä tunnetta askarrellessa, kun ei tarvitse paljoa ajatella, tekee vaan suurella tunteella ja katsoo mitä siitä tulee :)



Evidence: mixed media background, newsprint, stamps, pen work.
Testimony: Tell a story you've never told before, inspiration word "share" and "story".

This page tells about my passion to photograph. I think my hubby would say it's more obsession than passion, but hey, that's his opinion!
The title is one of my most often called sentences. I was meant to write "grab" instead of "crop", but for some reason my focus went to something else, and there is "crop"...Ooops!!! "Oh wait, let me just grab my camera!" and then my hubby, kids or even my dog has to stop what their doing and wait for me to photograph it first. Just like e other day when we had a lot of fun on sledding hill! My hubby has to stop his glide, I wanted to memorize it first.
I've always loved photographing. Things looks so different, usually more beautiful, when you look them through a lens. Before, I didn't know what to do with all those beautiful photographs, they were just laying in their folders, some hanging on the wall. But when I found scrapbooking, my photography hobby burst into bloom! I started to take photos with more thought and with more passion, and started to hear and see things differently than before. I wanted to capture the whole moment to a photograph and to a scrapbook layout, not just nice face or a fact how someone did something or was somewhere. I want to create my pages with a same thought I had while photographing. For example, that my daughter's could see not only the memory, but the feel of the memory - feel my thoughts behind each picture.
For me, the best way to reach this goal is just let it go. Not to think too much, just feel the feeling.
[Sorry, I hope you get the point what I mean, my English skills are running out as I'm trying describe my feels and thoughts.]
...And yes, this is story that I've never told before. It's written to a backside of the layout, it wouldn't fit any other way :D

Sivu kertoo intohimostani valokuvaukseen. Uskon, että puolisoni korjaisi puhuttavan enemmänkin pakkomielteestä kuin intohimosta, mutta hei, olkoon se hänen mielipiteensä!
Otsikko on yksi useiten sanomistani lauseista. Piti kirjoittaa asia oikein englanniksi, mutta jostain kumman syystä keskittyminen kirjoitushetkellä meni muualle ja tilalle tuli aivan väärää tarkoittava sana. Ei se mitään, itse tajuan asian oikean laidan. Oho! "Odota, otan kameran ensin!" ja sitten mieheni, lapseni ja välillä jopa koirani saa keskeyttää tekemisensä kun haluan ensin kuvata. Kuten toissapäivänä pulkkamäessä! Mieheni joutui keskeyttämään liukumisensa, että sain ikuistaa hetken oikeasta kuvakulmasta.
Olen aina rakastanut valokuvausta. Asiat näyttävät niin erilaisilta, useimmiten kauniimmilta, kun niitä tarkastelee linssin lävitse. Ennen en tiennyt mitä tekisin kaikille kauniille kuville, ne vain makoilivat kansioissaan ja osa seinällä. Mutta skräppäyksen löydettyäni valokuvaus-harrastus on kuin puhjennut kukkaan! Aloin räpsimään kuvia enemmän ajatuksella ja tunteella, ja aloin kuulemaan ja näkemään tilanteet erilailla kuin ennen. Halusin ikuistaa koko hetken kuvaan ja sivuun, en ainoastaan nättiä naamaa tai todistusta siitä että joku on tehnyt jotain tai ollut jossain. Haluan koota sivun esittämään samaa ajatusta, kuin minulla oli kuvatessa. Esimerkiksi, että tyttäreni voisivat sivuja katsella tuntea sen saman tunteen kuin minulla on ollut, ei muistaa pelkkää muistoa. 
Itselleni paras keino saavuttaa tuo tavoite on, että antaa mennä vaan. Ei ajatella liikaa, antaa itsensä tuntea vaan sen tunteen.





A little mistake while writing.
I think my self-esteem is quite high, as I didn't fix this before blogging it :D
Ihan pikkunen moka vaan.
Taitaa itsetunto olla oikeilla asteilla kun en korjaa ennen bloggamista :D



Material list:
Color Conspiracy, Pebbles, Heidi Swapp,
Ranger, Tattered Angels, Lemon Owl, Lucky 7 Factory

You May Also Like

10 kommenttia

  1. Hi Tehri, awesome page as always and the details are inspiring.
    I try to improve the photo's I take now that I'm a scrapbooker, some members of my family aren't so keen to pose for me though! xx

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thanks Kerry.
      And well, they don't pose to me always happily either ;)

      Delete
  2. Your English comes across perfectly and I know exactly what you mean. I too find that things look more beautiful from behind a lens...probably because you are zoomed into whatever beautiful thing you are looking at - up close without all of the extra nonsense around it. Love the way you used this casefile!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you Shawna, your words means so much to me <3

      Delete
  3. Elämä on rikkaampi kun sitä katsoo kameran linssin läpi, ja tämä leiska monine kauniine yksityiskohtineen kuvastaa sitä hyvin :)

    ReplyDelete
  4. WOW! your layouts always amaze me.

    ReplyDelete
  5. I think that this layout as one of my faves is right up there. I can so relate to your journalling and always wanting to stop and take a pic. My family teases me and says that my camera is joined to my hand and my eye... thats ok for me and the world does look better through my lens... You rock Terhi :D <3

    ReplyDelete

Your time to visit my blog and leave a comment is truly appreciated. Thank you!